Nyt vuonna 2009 viikolla 11 olen päättänyt...
Alan taas muistaan -tiedän, että elämä on lyhyt. Mutta mihinkään ei ole kiire. Kaikki tulee ajallaan niin työ, oma asunto kuin mies, lapset ja perhe... Sen "odotusajan" voi käyttää murjottamiseen ja menneiden surkutteluun, mut ei se kannata pitemmän päälle. Elämä on tässä ja nyt. Ei ole onnellisempaa aikaa kuin tämä hetki. Pitää kokeilla kaikkea kivaa. Joten alan pyrkimään siihen, että viihdytän itteeni. Aloitan tanssi, ralli ja karaokepelien harjoittelusta, alan lenkkeileen useammin ja pitempään, haen kirjastosta jotain kivaa luettavaa, sekä makuunista hyviä leffoja. Alan elään elämää täysillä, yksin. Lopetan odottamasta, että joku soittaisi ja pyytäisi kylään tms.
Enkä enää anna epävarmuuden tuhota intohimoa. Mä olen ennen niin tehnyt, vaikka intohimoa on ollut... kasvanutkin vain, olen tuhonnut sen epävarmuuteen. Ennen kaikkea alan luottaa tunteisiini ja vaistoihini. Annan mennä täysillä, jos se hyvältä tuntuu.
Yksi tärkeä asiahan elämässä on, mitä voit joutua katumaan on asiat joita et yrittänyt. Eli jos yritän voin sanoa, että ainakin yritin.
Virheistä viisastuu, tai sitten ei –sen voit päättää itse. Elämä jatkuu eteenpäin, mutta sitä voi ymmärtää taaksepäin. Uskon, että kaikella eteen tulevalla on jokin merkitys elämässä (jopa sillä, jos saa pakit siltä joka on väittänyt rakastavansa sinua) –Ennen kaikkea anna itsellesi anteeksi tekojasi ja sanojasi, ehkä teit juuri oikean ratkaisun sillä hetkellä.
Nyt "valaistun" ja aloitan uuden elämän. Elämän joka ei ole odottamista. Aion opetella nauttimaan kaikista hetkistä, huonoistakin löytämään hyvän puolen...
___________________________________________________________
Nyt Elokuussa 2009 alan lunastamaan lupauksiani. Lakkasin odottamasta ja tapasin ihmisen joka on tasainen rauhallinen -hyväntahtoinen ihminen. Ehkä juuri täydellinen minulle... Tykkään hänestä, mutta mitään leimahdusta ei vielä ole tullut. Voi olla että sellaista ei aina edes tarvita. Tärkeintä on viihtyä ja luottaa rinnalla kulkevaan ihmiseen rakkautta väheksymättä.
