Tänään on ollu jännä olo -jotenki taas niin toi sairaus iskeny.  Onneks sitä kuitenki on kavereita joilla on aina hetki aikaa jutella. Mietein, että jos sitä jopa menis töihin poikkeen ehkä siä piristyis kivojen työtehtävien parisa. Alkaa muuten kovat ajat nyt omalla alalla -täs ei paljon taukoilla ja lomailla. Jotenki odotan sitä, että ois mahis hukuttaa "murheet" työntekoon, mut katotaan nyt miten ton sairauden kaa käy.  Siinä se elämä sit onki jos sen takii joutuu oleen paljon pois. Toivon että se vain olisi pelkoni joka ei toteudu.

Jaaha sitten pyykkiä konneeseen ja kotia vähän kuntoon. Jospa menis oikein kunnon löylyihin :) Jännä juttu kuinka sitä kaipaa sitä ollutta seuraa, hauskuutta ja kinasteluakin, mutta osaa kuitenkin nauttia ihan omasta rauhastakin.

Toivottavasti kaikki muut sinkut pitää munki puolesta hauskaa! Niinhän se vain on, että kaikki nallekarkit ei käy tasan. Ehkä vähän katkera, mut kuitenkin onnellinen omalla tavallaan. Aina voin kiittää ihanasta työstä jonka just sain sekä omasta kodista ja rakkaista nelijalkasista jotka antaa mulle pelkkää hymyä



----> potkua perseelle sillonkin ku haluis hautua peiton alle koko päiväks.