Sairauden ja työn sovittaminen on se haaste yksi -mitä tehdä, että se ois hyvä ja oikea ratkasu kaikkien kannalta? Haluisin kovasti tehä töitä, mut oikeesti se on välillä niin tuskaa olla töissä kun on rytmihäiriöitä...

Toinen johon tarvis löytää vastaus on ihastus? Miten pääsen siitä lopullisesti irti... Ei se oo niin helppoo vaan unohtaa ihmistä johon on ihastunut... Ehkä voisin nauttia tunteesta ja hetkistä joita saan, mut ei, nyt jotain kunnioitusta muakin kohtaan... vaik paska oon ollukki en haluis kerta toisensa jälkeen tajuta olevani vain nainen muitten joukosa! Mitäs muuta sitten... Onhan niitä muitakin kavereita ja niittenki kans vois varmasti olla hauskaa, mut se kynnys lähteä kaupungille baariin mikä on täynnä melua ja "sekasortoo". Ei vaan oo mulle tarkotettu! Mä haluun takasin sen mitä mulla oli -sen josta en pitänyt tarpeeksi lujaa kiinni... sen jonka menetin sen takia, että en ollut vahva...